Hihihihihii, mä saan sen ( ehkä)! JEEEE! Nimittäin tuon valaisimen! Se on musta ihana! Käytiin kyllä äidin kanssa pieni keskustelu tuosta, kun veljeni löysi sen meille, tai noh, äidilleni. Äiti on sitä mieltä että tuo varjostin on ihan kauhea ja haluaisi vaihtaa sen johonkin toiseen. Mä vetosin siihen että rakastan lamppua sellaisena kuin se on, enkä muuttaisi siinä mitään. Se ilmeisesti meni läpi. Painotin vielä että " äiti, mä RAKASTAN tuota lamppua". :D Nyt se pitäisi vielä saada Helsinkiin, vaikka laukku on jo täynnä ja painava kamerasta, objektiiveista ja läppäristä...mutta jos oikeasti saan tuon, niin vien sen keinolla millä hyvänsä!
Kauhistus vai ihastus?
10 kommenttia:
Ihastus ehdottomasti! Tai rakastus, en päästäisi minäkään näpeistäni...:) Käytä kaikki konstit ja raivaat sen kolon sun matkatavaroihin.
Tuon tyylistä oon kanssa etsiskellyt. Ja varjostin passaa tuohon, ei kannata mennä tekee yhtään mitään muuta kuin lykätä johto seinään helsingin päässä =)
Ihastus! :)
Eee-haa-na! Kyllä sulla on kiltti äiti, kun päästi tuon käsistään. :)
No on se ihana! Ihan karkkiherkku!
Ai niin, tuu käymään villissä pihassa. Sattuneesta syystä taidetaan olla jotenkin "samassa veneessä" :)
Heidi: Sain lampun kotiin! Pääsin kyydillä Helsingistä, joten mahduin kamoineni autoon. :) Jee! Ja kiitos Heidi ihanasta kommentista! Oon iloinen että asun vanhassa talossa, niin on vielä noi vanhat pistorasiatkin ja lamppu vielä toimikin. :D
A kiss from the past: Ihastuksessa palaa juuri valo! :)
Esikko: No on, ihan paras...mulla on jopa vähän huono omatunto, että sain tuon. Lupasin pitää silmät auki antiikkiliikkeissä, jos löytäisin äidille jotain kivaa. :)
Sanni: Mustakin se on herkku! Joo, tuun, kivaa!!
Ihana, ihana!
Ihastus! Aivan ihana pastelliherkkulamppu!:)
Nalle ja Aini: Eikös olekin! :)
Aivan ihana lamppu! Ihastus tietysti!
Lähetä kommentti